All inclusive -elämä - elämänilon tae?

Haluan muuttua. Ei, haluan kasvaa. Haluan kasvaa ja sen myötä muuttua. Niin juuri. Aivan kuin lapsi kasvaa ja kehittyy, tai teini kasvaa ja oppii, niin haluan minäkin. Olen tyytymätön tähän kristityn tilaan, jossa ei tapahdu muutosta. Olen juuttunut tiettyyn vaiheeseen, joka jatkuu staattisena ilman toivoa muutoksen tuulista. Haluan edetä eteenpäin aikuiseen uskoon. Tai pikemminkin: edetä aikuisen uskossa. Eteenpäin! 

Ja ihmeekseni, olen yllättänyt itseni ajattelemasta: "Paavali oli uskomaton apostoli. Ihan käsittämätön! Ollappa itselläkin Paavalin mielenlaatu!" Paavalille tärkeintä oli evankeliumin julistaminen. "Voi minua, jollen evankeliumia julista!" huudahtaa hän kirjeessään korinttilaisille. Ei hänellä tainnut olla muuta vaihtoehtoa. Oli tehtävää sitä, mihin Jeesus oli hänet asettanut. Hän totteli käskyä, joka koskee meitä kristittyjä tänäkin päivänä. Mutta Paavali meni vankilaan saakka tehtävää suorittaessaan. Eli elämäänsä ilman vaimoa, lapsia, sukulaisia, ystävät olivat kaukana seurakunnissa, joihin hän oli yhteydessä harvoine kirjeineen ja vielä harvempine vierailuineen. Hän eli ikävää, kipeää, yksinäistä, tuskaisaa, vaikeaa, surullista ja haastavaa elämää - vain toteuttaakseen ainoan intohimonsa, joka hänellä oli. Ja hän eli täyttä elämää.*1 Vieläpä väitti oppineensa tyytymään oloihinsa.*2 

Minä elän mukavasti all inclusive -elämää. Ruoka lähestulkoon kannetaan eteen kolmasti päivässä, petivaatteet pestään joka toinen viikko, "työpaikkani" on muutaman kymmenen metrin kävelymatkan päässä, opintorahaa tulee tilille joka kuukausi, saan laadukasta ja monipuolista opetusta aiheesta, josta todella nautin ja illat pitkät voin tehdä mitä huvittaa. 

Ja silti. 

Jokin on pielessä. En elä täyttä elämää. Tyytymättömyys varjostaa elämääni. Jotain vielä puuttuu...

Amerikkalainen pastori Mark Driscoll tässä saarnassaan (mikä muuten kannattaa katsoa alusta loppuun; täyttä asiaa joka minuutilla) vetää mielenkiintoisesti yhteen Paavalin tyytyväisyyden ja elämänilon lähteen. Paavalille tärkeintä oli, että evankeliumi meni eteenpäin. Millään muulla ei ollut merkitystä. "Ilo on elämäntyyli", Driscoll sanoo ja lisää: "Se juhlii evankeliumin jatkuvaa etenemisprosessia." Toisin sanoen, Paavali saattoi iloita vankilassa ollessaan, sillä hän tiesi evankeliumin menevän eteenpäin. Driscoll kuvaili sitä näin kuvitteellisilla Paavalin ajatuksilla:

"I am hurting - but the gospel is going forward!

I am suffering - but the gospel is going forward!

And I'm lonely - but the gospel is going forward!  

And I'm dying - but the gospel is going forward, and my joy is in the forward progress of the gospel!"

Minä haluaisin uskaltaa olla ihminen, vikoineni, vajavuuksineni, lyhyine pinnoineni (lista on loputon), ja silti omistaa vakaan elämänilon arjessani. Minä haluaisin olla evankeliumin eteenpäinviejä, ja samalla omistaa saman intohimon kuin Paavalilla oli: 

"Tämän kaiken teen evankeliumin vuoksi, että tulisin siitä itsekin osalliseksi"*3, ja: 

"Unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa."*4

Mutta minusta tuntuu, että jotain vielä puuttuu... Ja siksi, olen usein niin ahdistunut, iloton ja jopa pelkääväinen. Ehkä minun pitää vielä kasvaa. Ehkä minun pitää löytää evankeliumista vielä jotain, sen ratkaisevan avaimen, jotta minullekin tulisi intohimo evankeliumin levittämiseen... Tai ehkä tämä vaan on tätä kristityn elämää - tai ihmisen elämää - että pitää vaan oppia. Mutta evankeliumin tuoma ilo, vapaus, rauha, tyytyväisyys, tulevaisuus ja toivo ovat valttikortteja, joiden takia haluan kuitenkin olla sinnikäs ja juosta niin sanotusti juoksuni loppuun, ja kokea edessä olevat seikkailut.

Vvoi EläMÄ! Ja minä kun luulin jo kaiken ymmärtäneeni ja oivaltaneeni, minä luulin jo olevani valmis kristitty!! Mutta kuinkas sitten kävikään... Hyvin kävi! En olekaan vielä valmis, vau! :D

Mutta minä tiedän, Jobin tapaan (vaikkei tilanteeni olekaan verrattavissa jobin elämääntilanteeseen), 

"- - lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä..." 

______________

*1   Fil. 3. luku

*2   Fil. 4:11-12

*3  1.Kor. 9:22-23

*4   Fil. 3:13-14

*5   Job 19:25